Rutajärven Rundi

Rutajärven Rundi on pyöräilyreitti Rutajärven ympäri. 

Reitin varrella on useita nähtävyyksiä ja kivoja pysähtymispaikkoja. Voit lähteä ja palata Kajaniemeen.

Reitin pituus on kokonaisuudessaan noin 25 km.

Rutajärven Rundin alkulähteillä – Mistä idea sai alkunsa?

Idea Rutajärven kiertävästä pyöräilyreitistä sai alkunsa keväällä 2023, kun kahdeksan Airanteen Lumo ry:n jäsentä istuivat pöydän ääreen tuumaamaan, miten Urjalankylän aluetta voisi kehittää.Airanteen Lumo ry oli silloin juuri perustettu tuore yhdistys, jonka tavoitteena oli Urjalankylän alueen viihtyisyyden, yhteisöllisyyden ja pienyritystoiminnan kehittäminen sekä alueen elävöittäminen ylipäätään. Keksimme, että Urjalan kunnan budjetissa on vuosittain määräraha kuntalaisia osallistavaan budjetointiin. Osallistavan budjetin tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja kunnan viihtyisyyttä.Avustuksen kohteena ovat Urjalan kunnan asukkaat ja vaikutusten tulee kohdistua mahdollisimman suureen määrään kuntalaisia.

Pyörittelimme mielessämme lukuisia ideoita siitä, miten Urjalankylää voisi elävöittää ja kehittää ja millaisen hakemuksen jättäisimme kunnalle. Lukuisten ideoiden jälkeen keksimme, että Rutajärven ympäri olisi ihana päästä polkemaan hoidettua ja opastettua pyöräilyreittiä pitkin. Pian ymmärsimme, että idea oli mitä mainioin, sillä se sopisi täydellisesti osallistavan budjetin tavoitteisiin. Sitten vain tuumasta toimeen ja laitoimme ideamme mukaan osallistavan budjetin äänestykseen, jossa kuntalaiset saivat äänestää lopulta kolmesta erilaisesta ideasta heidän mielestään parasta vaihtoehtoa. Ja kuinkas sitten kävikään? Rutajärven Rundi voitti äänestyksen ja Airanteen lumo ry sai avustuksen reitin suunnitteluun ja toteuttamiseen.  

 

Näin kierrät Rundin – Ohjeet ja opasteet

Rundin kiertämisen voi aloittaa reitin varrelta mistä tahansa. Hyvä lähtöpaikka on kuitenkin Kajaniemi Campingin leirintäalue, josta saat myös painetun kartan matkaan mukaan. Siellä voit täyttää myös vesipullosi ja ostaa halutessasi pientä evästä mukaasi. Lisäksi saat leirintäalueelta vastauksia kysymyksiisi, jos pyöräilet reittiä ensimmäistä kertaa tai kaipaat muuten lisäohjeita.

Rundin opasteet ovat keltaisia reitin varrelta helposti löydettäviä merkintöjä, jotka auttavat sinua pysymään reitillä. Rundi on ensisijaisesti tarkoitettu pyöräiltäväksi vastapäivään, mutta käytännössä reitin voi pyöräillä kumpaan suuntaan tahansa. Opasteet on suunniteltu niin, että vastapäivään pyöräileminen olisi mahdollisimman selkeää ja helppoa.

Rundin Logo on R-kirjaimen muotoinen polkupyörä, jonka on suunnitellut yhteistyökumppanimme Tim Gorree Digistarsilta

Levähdä Rundin varrella, tutustu historiallisiin kohteisiin tai pulahda uimaan!

 

Rundin varrelta löytyy kivoja levähdys- ja taukopaikkoja sekä uimarantoja, joissa voi käydä vilvoittelemassa kuumana kesäpäivänä.

 

Kivisakastin pyhä paikka

Urjalankylän kulttuurimaisema on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Keskeinen paikka on joen rannalla sijaitseva kivisakasti ympäristöineen. Ensimmäinen kirkko rakennettiin mahdollisesti jo 1300-luvulla Urjalankylään. Nykyään paikalla kivisillan vieressä on kivisakasti, joka on rakennettu todennäköisesti vuosina 1520-1540. Kirsti Arajärven mukaan sitä alettiin rakentaa mahdollisesti jo 1400-luvulla. Kivisakastin seinässä on merkki liitäntäkivestä, josta oli tarkoitus lähteä jatkamaan kirkon kiviseinää. Kivikirkon rakentaminen vaihtui kuitenkin puukirkoksi, sillä kivikirkon rakentaminen olisi tullut liian kalliiksi. Vanhat puukirkon perustukset ovat vielä näkyvissä sakastin vieressä. Paikalla toimi kirkko aina 1800-luvun alkuun asti, jolloin kirkko ja hautausmaa tulivat kuitenkin ahtaiksi, ja ne siirtyivät Urjalan keskustaan. Uusi kirkko valmistui sinne vuonna 1806. Kivisakasti on entistetty vuonna 1956. Kyläläiset huolehtivat sakastin ympäristöstä ja kesäisin siellä järjestetään luontojumalanpalveluksia. Sakastin pihamaalta löytyy punaisesta graniitista valmistettu Urjalan entisten kirkkojen muistokivi, joka alkuaan pystytettiin vuonna 1939 lähelle sakastin sisäänkäyntiä, mutta siirrettiin 1950-luvulla sisääntulokäytävän oikealle puolelle. Muistomerkin suunnittelija on Tapio Wirkkala. Kivisakastin sisältä puolestaan löytyy Hakkapeliittain muistolaatta sisäseinän syvennyksestä, jonne se kiinnitettiin vuonna 1948 kolmekymmentävuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan 300-vuotismuistoksi. Laatan on suunnitellut Kaj Frank. Laattaan on kaiverrettu 30-vuotiseen sotaan osallistuneiden urjalalaisten upseerien sekä sota- ja ratsumiesten nimet. Sakastin viereen on haudattu intendentti Arvo Kytölä puolisoineen.

Pruuttahuone palontorjunnan tehostamiseen ja palokaluston säilyttämiseen

Aivan kivisakastin vierestä löytyy punainen pieni rakennus, pruuttahuone. Urjalankylän pruuttahuone on sekin kulttuurihistorian ja maiseman kannalta merkittävä rakennus. Pruuttahuoneen historia ulottuu 1800-luvulle, jolloin kylässä oli ollut useita tulipaloja ja niiden myötä oli herännyt ajatus palontorjunnan tehostamisesta. Kylään perustettiin UrjalankylänPalokunta. Palokunnalle rakennettiin sillan pieleen pruuttahuone, jossa säilytettiin pruutat eli ruiskut. Miesvoimalla toimivia pruuttia, isoja ja pienempiä, oli yhteensä 3-4 kappaletta. Pruuttahuoneessa olivat myöskin ruiskuihin tarvittavat letkut, kärryt ja muut tarvittavat laitteet. Ne vietiin tulipalon sattuessa hevosella palopaikalle. Palotiedotus annettiin miehestä mieheen tiedottamalla. Pruuttahuoneessa säilytetään edelleen vanhaa palokalustoa. Kyläläiset huolehtivat talkoilla pruuttahuoneenkunnosta.

Rakennustaidon näyte – vanha kivisilta

Kivisakastin ja pruuttahuoneen vieressä oleva kaksiaukkoinen kivisilta on valmistunut 1871 ja se on rakennettu Kalle Kuorikosken johdolla. Se on osa vanhaa arvokasta maisema-aluetta. Kivisilta on upea näyte vanhasta sillan rakennustaidosta ja maisemallisesti se liittyy viereiseen kivisakastiin. Sillan valmistumisen kunniaksi kylällä pidettiin juhlat ja sillan ympäristö on aikoinaan ollut perinteinen juhannusjuhlien paikka.

Urjalan museolla voit kurkistaa talonpojan ja pienviljelijäkäsityöläisen elämään

Hämäläisen talonpojan 1800-luvun elämäntapaan ja pienviljelijäkäsityöläisen elämään 1940-luvulla voi kurkistaa Urjalan museolla rauhallisella mäellä lähellä kivisakastia ja kylän läpi virtaavaa jokea. Museon mäen rakennukset on siirretty paikoilleen muualta Urjalasta ja esineistö on saatu lahjoituksina. Museon päärakennus on siirretty paikoilleen Pynnästä Metsä-Koivulan tilalta, jonne se oli rakennettu 1700-luvun lopulla tilan päärakennukseksi. Rakennus pystytettiin talkoovoimin ja sen jälkeen pidettiin Urjalankylän Kotiseutumuseon avajaisjuhlat. Päärakennuksen esineistö liittyy 1800-luvun lopun elämään. Pakarin suureen leivinuuniin mahtui 36 leipää. Erikoisuutena päärakennuksessa on pirtin päreistä tehty sisäkatto.

Syytinkirakennuksessa asuu keinutuolinikkari perheineen ja sieltä löytyy myös pieni suutarin työhuone. Lisäksi pihalta löytyy aittoja ja tuulimylly. Vuodelta 1798 olevan jyväaitan lahjoitti Ison-Tourun perikunta Nuutajärveltä. Tuulimylly on peräisin Haritun Ojantaustan suurtorpasta. Hieman sivummalla museon pihapiirissä on Karhukorsu eli Jalkaväkirykmentti 23:n Syvärin rannalla olleen Karhukorsun kopio. Korsu rakennettiin vuonna 1965 ja rakentamisen suoritti erillinen armeijan varusmiespioneerikomppania Hämeenlinnasta luutnantti Pentti Harmosen johdolla. He rakensivat korsun harjoitustyönä. Korsun suunnitteli kapteeni Kalevi Santaranta. Korsu oli samanlainen, kuin missä hän oli ollut rintamalla. Rakennusaineiksi saatiin Hämeen Sähkö/Urjalan lahjoittamana vanhat sähköpylväät. Rakennustöihin osallistui n. 10 henkilöä reservin aliupseereista sekä reservin upseereista 2-3 henkilöä. Kun korsu valmistui, järjestettiin pioneereille ja muille talkoolaisille tanssit Honkolan lavalla. Museo on avoinna tapahtumien yhteydessä ja etukäteen ilmoitettavina ajankohtina. Museon pihapiiriin pääsee vapaasti ja sinne voi tehdä vaikka eväsretken.

Urjalankylän linnoitteet – ensimmäisen maailmansodan jälkiä

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija alkoi rakentaa Suomeen kenttälinnoituksia. Venäjä pelkäsi Saksan maihinnousua Suomen rannikolle ja etenemistä Suomen kautta Pietariin. Linnoitussuunnitelmassa kulki kolme puolustuslinjaa sisämaassa. Näistä Urjala sijoittuu ensimmäiselle puolustuslinjalle, joka kulki Pohjois-Karjalan Valtimosta jatkuen aina Suomenlahden rantaan Inkoossa. Linnoitteita rakennettiin Urjalaan vuosina 1915 - 1917. Todennäköisesti venäläiset pelkäsivät vihollisen hyökkäävän vanhaa Porin, Huittisten ja Punkalaitumen kautta kohti Urjalaa kulkevaa tietä pitkin. Urjalan keskeisen sijainnin takia tänne tulikin Porista päin tulevia teitä ja rautatietä varmistamaan yhteensä neljä puolustuslinjan pistettä, joista Urjalankylänlinnoitteet sijaitsivat joen itäpuolella, järvien välissä mäkialueella. Sinne sijoitettiin linnoitukset, juoksuhaudat ja korsut. Niiden taakse tehtiin yhdysteitä huoltoa ja liikkumista helpottamaan. Linnoitteita ei koskaan käytetty tarkoituksiinsa ja niiden rakentaminen loppui Venäjän vallankumoukseen. Linnoitteiden jäänteitä on edelleen näkyvissä Urjalankylässäkymmenessä eri kohdassa, mm. museon pihapiirissä ja Koulumaan ympäristössä, joissa niihin voi tutustua. Osa jäänteistä sijaitsee yksityisten mailla. Urjalan muita linnoitteita löytyy Huhdista sekä Honkolasta. Urjalankylän Koulumaan pihasta löytyy myös oma infotaulu linnoitteista.

Uikkarit päälle ja uimaan!

Rundin varrelta löytyy neljä mukavaa pulahduspaikkaa, joista voit valita mieleisesti.

Leirintäalueen uimaranta

Urjalan leirintäalueelta, Kajaniemi Campingilta osoitteesta Kajaniementie 79, 31720 Urjankylä löytyy hitaasti syvenevä sekä lapsille että aikuisille sopiva uimaranta saunoineen. Rannalla on pitkä laituri, jonka päästä on helppo pulahtaa uimaan. Uimaranta on kunnan yleinen uimaranta ja kaikkien käytettävissä. Saunaan pääsee lisämaksusta ja kahvilarakennuksesta voit vuokrata myös sup-laudan tai soutuveneen. Rannalle saa tulla omilla eväillä piknikille tai ostaa syötävää kahvilasta. Rannan ylläpidosta vastaa Kajaniemi Camping Oy.

Pourunlammin uimaranta

Pourunlammi on Kirkonkylällä Peltorinteellä sijaitseva pieni järvi, joka syvenee nopeasti. Se on erityisesti aikuisille, uimataitoisille sopiva pulahduspaikka. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä, josta puolet ovat luoteispuolen harjunrinnettä ja loput laajan peltoalueen reunaa. Harjun päällä kulkee tie, jonka varrella on asutusta. Rantaan on rakennettu koppi, jonka yhteydessä on yleinen uimaranta. Ei saunomismahdollisuutta. Uimaranta sijaitsee osoitteessa Harjutie, 31760 Urjala.

Kauniston uimaranta

Kauniston uimaranta sijaitsee osoitteessa Punkalaitumentie 536, 31720 Urjalankylä. Urjalankylän kyläyhdistys lämmittää uimapaikan yhteydessä olevaa Kauniston saunaa kesäisin viikoittain. Talvisin viikoittain järjestetään avantosauna.

Nuutajärven uimaranta

Uimaranta sijaitsee Nuutajärvellä Rauhalantiellä. Idyllinen, pieni ranta, jossa laituri, pukuhuoneet sekä wc.

Reitin ylläpito

Airanteen Lumo ry ylläpitää reittiä talkoovoimin. Reitin ylläpitoon liittyen voi laittaa viestiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen airanteenlumo@gmail.com.

Turvallisuus ja vastuut

Pyöräily Rutajärven Rundilla tapahtuu pyöräilijöiden omalla vastuulla ja kehotamme pyöräilijöitä varovaisuuteen ja tarkkaavaisuuteen reittiä kiertäessä. Lisäksi pyydämme reitin käyttäjiä ilmoittamaan välittömästi Airanteen lumolle edellä mainittuun s-postiosoitteeseen, mikäli havaitset reitin varrella pyöräilijöiden turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.

Käytetyt lähteet:

Rutajärven Rundin alkulähteillä – Mistä idea sai alkunsa?

Urjalan kunta. https://www.urjala.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/avustukset/osallistava-budjetti/

Kivisakastin pyhä paikka:

Arajärvi Kirsti, Urjalan historia I. Itsenäisen seurakunnan synnystä kunnalliselämän alkuun n. 1590-1860. Urjalan historiatoimikunta, Tampereen Kirjapaino Oy 1975, s. 263-270; www.visiturjala.fi/nahtavyydet, haettu 27.8.2022. Urjalankylänkyläopas ja kyläsuunnitelma, Urjalankylän Kyläyhdistys ry, Jasa-Paino Oy Punkalaidun 2002, s. 13. Urjalankylän kyläopas ja kyläsuunnitelma, Urjalankylän Kyläyhdistys ry, Jasa-Paino Oy Punkalaidun 2002, s. 13.

Pruuttahuone palontorjunnan tehostamiseen ja palokaluston säilyttämiseen:

Urjalankylän Työväen yhdistys Kipinän vaiheista, kertojana Osmo Urjanheimo. www.ettessuottakapinoittis.fi. haettu 25.8.2022.

Urjalankylän Kyläyhdistyksen Perinnepiirin muistiinpanot.

Rakennustaidon näyte:

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013. www.maaseutumaisemat. fi. PDF, haettu 28.8.2022, s. 76-79.

Talonpojan ja pienviljelijäkäsityöläisen elämää:

Arvo Kytölä muistelee, nuoruusvuodet. Nauhoittanut Eero Kopisto, Urjalankylän Kyläyhdistyksen perinnepiirin muistiinpanot.

www.suomi.fi/palvelut/Urjalanmuseo, haettu 28.8.2022.

www.visiturjala.fi, haettu 28.8.2022

Kari Nikkilän muistiinpanot.

Ensimmäisen maailmansodan jälkiä:

Markkula Ilkka ja Pirhonen Seppo, Ettes suotta kapinoittis. Pentinkulman sota ja rauha. Urjamedia, As Pakett, Tallinna, s. 21-22.

Lagestedt John, Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa -Sotilaskäytöstä suojeluskohteiksi, 2008 PDF s. 13. haettu www.academia.edu, 28.8.2022.

Punkari Yrjö, Pirkanmaa suurvallan etuvartiona. Linnoittaminen Saksaa vastaan 1914-1917. www.narvasoft.fi/histria/linnoitteet. Haettu 27.8.2022.

Uikkarit päälle ja uimaan:

https://kajaniemicamping.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pourunlammi

Seuraa opasteita ja nauti matkasta!